Perustaminen ja pientä riskinottoa

Anturavalujen kuivumisen jälkeen timpurini aloittivat vimmatun perustusmuuraustyön, harkkoja oli puolentuhatta ja aikaa todella vähän. Perusmuurin slammaus tehdään molemminpuolin, jotta viima ja veto eivät pääse lämpimän talomme sisälle alakauttakaan.

Maanantain anturatilanne

  Anturoihin ei tehty suunnitelmien mukaan ollenkaan tartuntoja vaikka timpureilla olikin asiaan pienet epäilyksensä. Perustussuunnittelija kuitenkin tiivisti asian näin:  ”Kun tehdään lecaharkosta muuri niin eihän siinä ole muutenkaan pystysuuntaisia teräksiä, ei joka kerroksessa edes vaakasuuntaisia. Miten ne anturatartunnat sitten parantaisivat talon pysyvyyttä mitenkään (ei aivan suora lainaus)  valettavassa muurissa asia on toisin.” Näin kun suunnittelija asiansa laittoi, teki tämäkin järkeä. Ei paljon lämmitä jos talo lähtee anturan päältä liikkumaan, jää sinne yksi harkkokerros tai ei yhtään… Ammattimiehilläkin on kuitenkin monta kertaa tietoa ja kokemusta johon nojataan, joskus suunnittelijalla on selvä näkemys joka on tuota ”aina on näin tehty” näkemystä parempi. Omalle timpuriporukalleni kuitenkaan tällaiset uudetkaan metodit eivät ole vaikeita. Erittäin hyvä porukka täytyy sanoa.

Muurin nostolla ja slammauksella on ollut todella kiire, koska sisäpuolen täytöt pitää ehtiä tekemään myös ennen seinäelementtien tuloa. Ulkopuolisten täyttöjen osalta alkoi käymään aika vähiin ja käytiin aika hurjaa puhelinrumbaa talotehtaan, minun, pääsuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan kanssa.  Perusmuurista jää kuitenkin näkyviin monelta osin yli puolet, joten ulkopuolisen täytön tuki on miltei mitätön tässä tapauksessa. Perustukset pitävät sisäpuoliset täytöt, laatan ja seinien painon ihan itsessään, aika hurjaa kun alkaa ynnäämään tonneja.

Kiireaikataululla tontillamme oli parhaillaan yhdeksän miestä töissä muuraamassa, slammaamassa ja tekemässä tartuntoja alaohjauspuille, joita elementit tarvitsevat kiinnittyäkseen. Samalla tontilla hääräsi myös maanrakentaja. Kolmessa ja puolessa päivässä perusmuurit olivat pystyssä ja

Torstain perusmuuritilanne (kuva on vähän peruna...)

sisäpuoletkin miltei slammattu. Sisäpuolelle laitetaan kuitenkin vielä pystysuuntainen lämmöneristys.

elementtien pystytysurakoitsijakin oli piipahtanut alkuviikosta tontilla epäilemässä ehtimistämme, siinähän epäilee, Juhannuksen jälkeisenä tiistaina on hänelle katettu pöytä valmiina. Vaikka muurin laasti on vähän tuoretta, eivät seinät pullahtaneet ulos. Suuri ilonhuokaus.

vähän märkää on tuo laastikin...

Pääsin myös omalle osaamisalueelleni ja viemäreiden laittamiseen. Viemärit kulkevat koko talon poikki, joten lähtö oli alhaalla. Pääsin kuitenkin tekemään viemärirunkoa hyvissä ajoin ennen sisäpuolen täyttöjä joten lapiohommia ei pitäisi tulla kovin paljoa, Reikien tekoa perusmuuriin sitäkin enemmän. Olen tänään juhannuksen aattona tehnyt aika monta reikää seiniin, jotta radonit ja viemärit saadaan kulkemaan niiden läpi. Ainoa tunti päivästä, jolloin ei satanut vettä oli ruokatunti. Veden määrä sain huvittavia piirteitä kun huomasin, että aina porakonetta käytettäessä tuntuva tärinä onkin sähköä! Pora ja hanskat olivat niin märät että sähkö johtui minuun. Onneksi teini-ikäisellä tytölläni on hyvä fööni. Seinällinen tekstiä, mutta paljon on tapahtunutkin. Huomennakin juhannusaattona menee omakotirakentaja seitsemäksi tontille tekemään hommia, lista on pitkä. Täytyy, kuitenkin sanoa, että olen innostunut todella paljon tästä käsillä tekemisestä! Hyvää Jussia muillekin rakentajille!